Saarioispuoli

Saarioispuolelle sillan yli etelään
Saarioispuoli palkittiin Pirkan Kylät ry:n kunniakirjalla 2006
Tarttilan koulu
Paljon kaunista rantaviivaa
Tarttilanraittia
Kuuluisat katajakedot
Kouluun matkalla
Kesäpäivän tunnelmaa
Aktiivista toimintaa urheilukentällä

Mikä on Saarioispuoli

Sääksmäen pitäjään kuulunut, Vanajaveden etelänpuoleinen alue tunnnettiin jo yli 600 vuotta sitten Saarioispuolen nimisenä. Historian kirjoituksissa sitä on kutsuttu myös Saarioiskulmaksi ja Saarioisten hallintopitäjäksi.

Alueen asutus tunnetaan talon tarkkuudella ensimmäisestä maakirjassa, joka laadittiin Hämeessä vuonna 1539.

Nykyisin Saarioispuoli on osa Valkeakosken kaupunkia. Alue käsittää 18 kylää: Hiittiä, Jutikkala, Kalalahti, Kantala, Kapakka, Lahinen, Linnainen, Lontila, Maatiala, Munkeri, Muntee, Saari, Sillantaka, Sulamäki, Tarttila, Terinen, Tyrisevä ja Uittamo. Jokaiselle kylälle on nimetty oma kyläpäällikkö, joka toimii oman kylänsä yhteyshenkilönä. Hän myös jakaa kylälleen yhdistyksen alueelleen kylälehden ja tiedotteet.

Saarioispuoli on aina ollut valtakunnallisesti merkittävien kulkureittien varrella. Muinaisuudessa vesireitit olivat maayhteyksiä parempia kulkuväyliä. Vanajavedeltä on vesiyhteys Kokemäenjoen kautta rannikolle, Poriin.

Helsingin ja Tampereen välinen kolmostie kulkee Saarioispuolen kautta ja sen halki kulkee nykyinen moottoritiekin. Saarioispuolen alueella on kaksi moottoritien liittymää, Jutikkala ja Tarttila.

Elämää ja museoita

Kauppa- ja pankkipalvelut ovat alueelta vuosien mittaan kadonneet. Eri alojen yrittäjiä ja käsityöläisiä kuitenkin löytyy ja tulee uusia lähes vuosittain. Niistä on lietoja niin Saarioispuolen kyläyhdistyksen kotisivuilla kuin Saarioispuolelaiset – facebooksivulla.

Saarioispuolen alueella on ollut neljä kartanoa: Lahinen, Sillantaka, Sohlberg ja Jutikkala. Sohlbergissa toimii Päivölän kansanopisto ja Jutikkala on museona.

Saarioispuolen matkailukohteita ovat Emil Wikströmin taiteilijakoti, ateljee ja Kari-paviljonki. Päivölässä voi vierailla tutustumassa Mannerheim-kokoelmaan ja Hilda Huntuvuori- tai Veteraanihuoneeseen.

Saarioispuolen alueella on Lapinraunioita ja muita muinaisjäännöksiä. Ne ovat merkkejä menneisyyden ihmisistä ja asutuksesta, mutta joskus myös rajoitteena ja esteenä maankäytölle.

Yhdistystoiminta vilkasta

Saarioispuolen vanhin edelleen toimiva yhdistys on Saarioispuolen Maa- ja Kotitaloussera ry. Sen lisäksi alueella toimivat Saarioispuolen metsästysseura ry, Sääksmäen reservinaliupseerit ry, Sääksmäen Nuotiopojat partiolippukunta ry, SS-riders 92 ratsastusseura. Saarioispuolen kulttuuriyhdistys Silta ry , Iku-Turson Akat kirkkovene ja Tarttis – maaseututori, Sääksmäen Nuotiopojat ry sekä Tarttilan Osakaskunta.

Saarioispuolen kyläyhdistys on asukkaiden asialla

Kyläyhdistys on perustettu 30.8.1999 ja sen jäseniksi otetaan kaikki Saarioispuolella asuvat, myös loma-asukkaat. Liittymismaksun, viisi euroa, voi maksaa Tarttiksen tapahtumissa.

Kyläyhdistys järjestää toimintaa asuinalueen hyväksi, pyrkii lisäämään vaikutusmahdollisuuksiaan, haluaa pitää yllä henkistä ja aineellista hyvinvointia alueella ja toteuttaa kokouksissaan päätettävät ja suunnitellut hankkeet.

Kyläyhdistyksen Saarioispuolelainen-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja siinä kerrotaan sekä menneistä että tulevista tapahtumista. Lehdestä löytyy yhteystietoja ja monenlaista luettavaa. Yhdistyksen kotisivu on www.saarioispuoli.com ja facebook- ryhmä saarioispuolelaiset

Suuri saavutus oli vuoden 2005 jouluksi valmistunut kyläkirja ”Saarioispuolen Omat Jutut”, johon on koottu paikkakuntalaisten muisteluita lähes sadan vuoden ajalta. Kirjaa on vielä myynnissä Tartttis-toreilla.

Vuosittain useita toistuvia tapahtumia

Saarioispuolen kyläyhdistyksen alajaostona toimii Tarttis-tori, joka järjestetään noin seitsemän kertaa vuodessa Tarttilan koululla ja jolla lähinnä paikalliset tuottajat ja tekijät myyvät omia tuotteitaan.
Perinteisiä vuosittaisia tapahtumia ovat myös Vihtavestivaalit heinäkuun 1. tiistaina ja Ossin päivän laulajaiset Jutikkalan kartanolla 17. heinäkuuta.

Vuosittain pidetään tienvarsien siivoustalkoot, jolloin kerätään roskat alueen maanteiden varsilta. Urakan päälle tarjotaan siivousväelle pientä purtavaa ja sauna.

Uutena tapahtumana on muutaman vuoden ajan järjestetty kylien väliseen köydenvetokilpailuun.

Talkoilla tehty paljon

Kyläyhdistys on rakentanut ja pystyttänyt talkoilla kylissä olevat postilaatikkotelineet ja pyrkii pitämään ne kunnossa ja asentaa uusia tarpeen mukaan.

Kyläyhdistys on raivannut ja hoitaa Saarioisjärven ympäri kiertävää luontopolkua. Sen varrelle tullaan pystyttämään alueen luonnosta ja eläimistöstä kertovia opastauluja.

Uusin ”työkohde” on Hiittiön uimaranta, jonka Valkeakosken kaupunki on vuokrannut kyläyhdistyksen vastuulle ja haltuun, ja jonka kunnostaminen tullaan tekemään talkoilla.

Uimapaikalle on laadittu säännöt, joita vuokrasopimuksen mukaisessti pitää noudattaa. Alueella olevat venepaikat jäävät edelleen vuokrattaviksi vuosi kerrallaan. Paikkojen vuokrat maksetaan Kyläyhdistykselle, jonka tulee käyttää kertyvä raha alueen kunnossapitoon.
Tarttilan koulun urheilukentän laitaan on kyläyhdistys pystyttänyt oman parakin, jota niin ikään  

viimeistellään tauko- ja mahdollisesti myyntitilaksi.

Apua ja yhteistyötä

Kyläyhdistys muistaa Saarioispuolelle syntyvien uusien kyläläisten, vauvoja villasukin, jatkaa tukea antavana tahona maankäyttösuunnitelman herättämissä kysymyksissä, ylläpitää kotisivuillaan ostetaan/myydään tontti/talopalstaa sekä osallistuu tarvittaessa seudun muiden tapahtumien järjestelyihin.

Kiitoksena yhteistyöstä on kyläyhdistys vienyt joulun alla lyhteet kaupunginjohtajalle, kaupunginhallituksen- ja valtuuston puheenjohtajille sekä kaupungintalon edustalle ennen joulua.

Liisa Ahokas